what doesn't kill you makes you wish you were dead

En tiedä miten nyt sanoisin tämän, mutta oon taas ihan umpikujassa. Tuntuu, että kaikki menee päin helvettiä - joko ihan oikeasti tai vain mun kuvitelmissa, jotka uskon todeksi. Sain hetki sitten lääkärin lausunnon, jossa luki diagnoosina vaikea-asteinen masennus psykoottisilla oireilla. Psykologikin oli mulle tehtyjen tutkimusten jälkeen sitä mieltä, että jotain psykoottisuutta mussa on. Saman diagnoosinhan mä sain jo pari vuotta sitten, mutta että oon samassa pisteessä vieläkin. En näe tai kuule harhoja, mutta mun ajattelu on hyvin poikkeavaa ja häiritsee mun mielenterveyttä. Ajatukset on ns. ääriajatuksia. Semmoisia, mitä suurimmalla osalla ei ole tai ainakaan näin vahvoina. Oon tunne-elämältäni myös jotenkin vammainen. En osaa/halua näyttää kauheasti tunteita juklkisesti - varsinkaan vihaa, mutta myös muita tunteita hillitsen pakonomaisesti. Ja se vaikuttaa mun jokapäiväiseen elämään ihan hirveästi. 

Mua melkein itkettää sanoa tämä, mutta musta elämä ei enää ole elämisen arvoista. Usein itken, tai ainakin kyynel vierähtää poskelle, kun puhun tai ajattelen itseni tappamista. Se on ehkä merkki siitä, etten sitä oikeasti pystyisi tekemään, mutta mulla on niitä ajatuksia päässä melkein jatkuvasti. Samoin viiltelyajatuksia. Mutta en ole tekemättä niitä itseni takia, ehei, vaan muiden takia. Mun sydän särkyy, kun ajattelen sitä tuskaa, minkä mahdollisesti voisin aiheuttaa miehelle ja perheenjäsenille. Kaveritkin varmasti järkyttyisivät. Mutta sekin mua ahdistaa, että en saa päättää päiviäni nyt, vaan mun on vain pakko kärsiä tässä maailmassa muiden takia. Joskus jopa toivon, että mulla ei olisi ketään, jotta voisin hyvällä omallatunnolla poistua täältä.

Mä en vaan halua elää enää. Jos kuolema ei ole vaihtoehto, vähintäänkin haluan hautautua sänkyyn, enkä ikinä poistua. Harmikseni tiedän senkin olevan mulle mahdotonta - kokeiltu on. Haluaisin jonkun taikalääkkeen, joka poistaisi mun pahan olon ja pahat ajatukset. En pysty edes kunnolla keskittymään mihinkään, kun päässä pyörii ajatukset kuolemasta, itseinhosta, viiltelystä ja muista negatiivisista asioista. Mä en jaksa.