fucked up

Lääkärikäynti. Puoli tuntia taas märehtemistä ja lääkkeiden venkslausta. Lisäksi tein jonkun murehtimiskyselyn, jonka mukaan on hyvin todennäköistä, että mulla on tämän masennuksen lisäksi yleistynyt ahdistuneisuushäiriö. Oli todella lohduttavaa kuulla, että siitä on kuulemma hyvin hankala päästä eroon... Mutta se kuitenkin puoltaa psykoterapian aloittamista. Nyt pitäisi vaan jaksaa aloittaa se terapeutin etsintä. 

Äsken laitoin Googlen laulamaan ja etsin tietoa yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä. Tunnistin itseni huolestuttavan monen oireen kuvauksesta. Jostain kumman syystä tämä uusi "diagnoosi" sai mut murehtimaan vaan lisää. Tieto lisää tuskaa, right? Itkettää ja ahdistaa. Huolihetket ei taida nyt oikein pitää pintaansa, vaan olen huolissani all the fuckin time. 

Pitää odottaa vielä kolme päivää, että näen taas hoitajaani. Mun tekisi mieli puhua sille just nyt, mutta hän on lomalla, joten pakko vain odotella. Tuskin mun olo nyt ainakaan romahtaa viikonlopun aikana enempää kuin normaalisti. 

Pää tuntuu tällä hetkellä ihan jumalattoman raskaalta. Niin paljon ajatuksia ja pelkoja, murheita ja huolia. Koulun alku stressaa, työttömyys stressaa, elämä stressaa. Vielä vähän aikaa haluaisin vain maata peiton alla ja nukkua.