Heräsin tänään aika aikaisin, jo kahdeksalta, eli normaalia hyvin paljon aiemmin. Olin luvannut terapeutille, että voin mennä sinne jo 10:30, mutta aamulla herätessä se tuntui maailman suurimmalta virheeltä. Mä en yleensä muista mitään, mistä ollaan terapiassa puhuttu, eikä nytkään ole poikkeus. Tai joo, kerroin mun ajatuksia kuolemasta, mutta loppujenlopuksi lähdin sieltä hymy huulilla. Se terapeutti taitaa pitää mua ihan sekopäänä, kun pystyn tuollalailla vaan ihan ilmeettömänä puhumaan omista hautajaisistani, ehkä jopa välillä hymyillen.
Tänään on tiedossa myöhemmin kaverin tapaamista ja sitten illanviettoa porukalla pelaten. Haluaisin jo mennä, mutta pitää vielä odottaa muutama tunti... Yksin ei oo enää niin paha olla täällä kotona, kun tietää, että ei kuitenkaan tarvitse mennä yksin nukkumaan. Koska se on se kaikista pahin juttu mulle. Mies tulee tänne yöksi, joten oon ihan hyvillä mielin täällä kotona sen kanssa.
Sain jopa vähän siivottua täällä. Tai no, jos puhtaiden lakanoiden viikkaaminen ja vessanpöntön pesu lasketaan siivoamiseksi... Mutta ne asiat on vaan roikkunut tekemättöminä, niin ihan kiva, että ne on nyt hoidettu. Vielä pitäisi imuroida, mutta säästän sen sitten seuraavaan kertaan. Mulla on ihan liian huono imuri ja liian paljon neliöitä mun kämpässä, että jaksaisin nyt alkaa sitä tehdä.
Nyt mun täytyy kyllä jo lopetella ja lähteä bussipysäkille päin. Tänään on ollut ihan ok päivä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti